Minä sinua vain ❤
Elämä on täynnä erilaisia muutoksia, siksi elämästä pitää nauttia siinä hetkessä missä juuri elää. Itse olen suurimman osan elämästäni elänyt menneisyydessä ja samalla vain toivonut että tulevaisuus olisi parempaa. En juurikaan ole nauttinut siitä hetkestä missä juuri silloin elin. Siksi minulla oli mennyt ohi monta eri ihanaa tilannetta. Vasta nyt olen tajunnut, että elämää ei kannata elää menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Miksi opin tämän? Rakas mieheni sai minut tajuamaan, hän vähän väliä muistuttaa siitä että pitää elää tässä hetkessä. Siksi omistan tämän kirjoituksen hänelle 💕
Mun viime kesä oli yhtä taistelu tannerta, olin tosi rikki. En silloin tajunnut sitä, mutta nyt jälkeen päin ymmärrän sen ja hyväksyn asian. Minulla oli oikeus olla rikki. Viikot kulu alkoholia juodessa, sekoillessa.
Mulla oli useampia tinder mätsejä ja en edes ymmärtänyt tilanteen vakavuutta. Yritin tukahduttaa pahaa oloa uusilla ihmisillä, ajatuksena ei ollut suhteet vaan se hyvä olo kun sai olla huomion keskipiste. En tienyt itsekkään mitä netistä hain, en ainakaan parisudetta, en seksiä. Alun perin oli tarkoitus löytää uusia tuttavuuksia, mutta tilanne lähti lapasesta. Jonka tuotoksena satutin itse montaa ihmistä ja mä olen aina ollut semmonen, etten halua satuttaa ketään. Kun olin itse rikki, en tajunnut mihin tie oli viemässä.
Heinäkuussa eräs mies otti muhun yhteyttä snäpchatissa. Olin siinä mielessä et juu, ihan kaveri hommalla mennään ja ajattelin aluksi että tämäkin on vaan niitä ohi meneviä juttuja. Kunnes huomasin, että tämä mie on erilainen. Hän poikkesi muista miehistä aika suurella mittakaavalla. Mä ajattelin et no en kai mä mitään menetä jos kokeilen, lopulta olin taas sitä mieltä että ollaan vaan kavereita.
En sillon tiennyt mitä haluan elämältä tai olenko valmis suhteeseen. Mutta hän oli selvästi tosissaan kanssani, hän oikeasti yritti. Se yllätti minut, olin ihan häkeltynyt ehkä jopa otettu. Olin aina kuvitellut että tykkään villeistä ja menevistä miehistä. Mutta tämä mies oli kiltti, rauhallinen. Minusta alkoi tuntua että hän tasapainotti minua, kun itse olen menevämpää sorttia. Suhde toisiimme eteni hiljalleen, aloin tuntea oloni rentoutuneeksi ja turvalliseksi hänen kanssaan. Tuntin poltetta rinnassa, iltaisin kun menin nukkumaan hymyilin. Vaikka olin ajatellut että en ala suhteeseen, tämää mies vei sydämmeni ja lopulta päädyimme yhteen.
Minusta alkoi tuntua siltä, kuin olisimme jo tunteneet pidempääkin. Oloni oli niin hyvä hänen kanssaan, en ollut tuntenut sitä tunnetta vuosiin. Aina kun hän katsoi minu silmiin, tunsin miten sisälläni muljahti. Tunsin lämmön, enkä arastellut hänen kosketusta. Luottamus on mulle tosi tärkeää, luottamus pitää ansaita ja tämä mies sen ansaitsi. Olin täysin varma siitä.
Kuukausi kului, aloin tuntemaan jotain mielenkiintoista rinnassa. Se oli syvä lämmön tunne, rakkaus. Pelästyin sitä, se tunne ei ollut minulle uusi joten sen takia pelkäsin. Mietin mielessäni olenko päästänyt hänet liian lähelle, mitä jos hän ei olekkaan sitä mitä kuvittelen tai tunnen. Kuitenkin päätin etten anna pelolle valtaa, avasin sydämmeni. Tunsin kuinka lämpö tulvi sisään, se ei sattunut.
Pelkäsin myös että hän hylkää minut sairauksieni takia, kuitenkin hän ei perääntynyt kohtauksistani huolimattakaan. Jos sain illalla kohtauksen, hän oli siinä ei lähtenyt. Hänen rauhoittava kosketus tuntui hyvältä, pystyin turvautumaan häneen. Luottamukseni vaan kasvoi häntä kohtaan. Tunsin olevani onnellinen ja niin minä olinkin.
Iltaiset itkukohtauksetkaan eivät säikäytäneet häntä pois. Hän kuunteli huoleni, puhui rauhallisesti ja muistutti minua siitä että ne on kuitenkin menneitä asioita. Hän käski minun elää tässä hetkessä, mietin mitä tässä hetkessä on. Hän on tässä nyt ja ymmärsin että minun hyvinvointi on mun tärkeä asia. En saa ajatella niitä menneitä, mun pitää ajatella mitä on nyt meneillään. Tällä hetkellä mun pitää saada itteni siihen kuntoon että voisin lähteä opiskelemaan uudestaan, mutta se ei ole vielä ensi vuoden homma. Mun kunoutuminen on kaikista tärkein ja tämä mies on yksi osa sitä, koska hän on mun tukeni kotona ja näkemässä konkreettisesti mitä nyt on meneillään. Hän on mun tukipilari.
Olen tosi onnellinen siitä että mä oon saanut tämmösen ainutlaatuisen miehen mun rinnalle. Hän ymmärtää mua ja hyväksyy mut kaikkineen mun virheineen, tukee kun se paha olo tulee. Hänen ansiostaan mä jaksan yrittää, vaikka se ei siltä välillä näytäiskään.
Timi
Kiitos rakas kun olet siinä, kiitos kun tuet mua vaikeinakin aikoina.
Sä näytät mulle missä on valoa, kuuntelet mun huolia ja et pakene,
vaikka ois kuinka vaikeaa. Vaikka ei ollakkaan vielä kovin pitkään
oltu yhdessä, niin mä pystyn luottamaan suhu täysin ja se on iso asia
multa. Tiedät mitä oon kokenu mun elämässä, hyväksyt mun virheet
ja rakastat mua tämmöisenä kuin oon. Kiitos siitä 💖
Alexandra
Kommentit
Lähetä kommentti