Ihmisten väärinymmärtäminen

Mun pitää oikeasti sanoa, että ihmiset ei todellakaan ole aina sitä mitö ajattelisi niiden olevan. Kun itse mietit et ne on nähneet millainen sä olet, oot näyttäny niille sun heikonki kohdan. Niin jostain syystä silti, sua vastaan on helppo kääntää selkä. Mistö se johtuu? Sitä mä yritön parhaillaan pohtia. Mitä tein väärin, että mun tekemä asia ymmärrettiin sitte niin kuin ymmärrettiin...

Minussa ei ole mitään vikaa, eihän? Itseni mielestä ei ainakaan ole, mulla on vaan eri kokemus tietyistä asioista. Ihan vain siksi, että mun elämä ei ole todellakaan ollut mitään ruusuilla tanssimista. Ei varmaan muillakaan, mut silti... Tuntuu oudolta et musta on saatu semmonen käsitys, mitä kukaan ei vois musta edes oikeasti uskoa. Jos oikeasti mun kans haluaa hengata jne, sen kyllä huomaa nopeaa etten tee paha kärpäsellekkään. Jotkut ei vaan sitä tajua...

Miten ne ihmiset saa sitten oikeasti tajuamaan sen? Siinä vasta kysymys, jos joku on tuudittautunu elämässään sille tietylle polulle, sitä on vaikea siltä tieltä käännyttää. Tai en tarkota että omaa ajattelu tapaa pitäisi kokonaan kääntää, mutta jossain kohdin kannattaa kokeilla myös uutta. Jos ajattelee et kaikki on läppää jne, ei osaa ottaa asioita vakavasti. Niin? Siis... Minä itse siinä vaiheessa näen toisen ihmisen sellaisena, et se pakenee todellisuutta. Se on mun näkemys.

Jos ei osata asioita hoitaa niinkuin pitää, silloin on joku asia pielessä. Jos on aikunen omasta mielestään, silloin osaa hoitaakkin ne asiat niin kuin aikuinen. Kun keskustelee toisen ihmisen kanssa, pitää sen aikana osata katsoa myös hänen näkökulmastaan asiat, sillon sä pystyt ymmärtää sitä mitä toinen puhuu. Jos sä et sitä tee, se on sun oma menetyksesi...

Mä olen vuosien varrella oppinut, millasta elämä todellisuudessa on. Sen takia mun mielipiteet on vahvoja, siksi mä kirjotan tätä blogiakin. Asioita ei pidä paeta, oon huomannu sen liian monta kertaa. Ei voi elää hyvää elämää, jos aina juoksee karkuun itselleen epämukavia tilanteita. Jotkut ei ymmärrä sitä ja heittää siitäkin läppää. Joka suoraan sanottuna järkyttää mua, elämästä ei pidä heittää läppää! Mä oon niin monta kertaa ollu siinä pisteessä, että hengen lähtö on ollu lähellä. Osaan sen takia arvostaa elämää, sitä mitä oon saanu ja sen myötä mä myös annan sitä. Mä tarjoan muille sitä parempaa, mutta jos et osaa ottaa sitä... Oma virhe.

Mä välitän oikeasti kaikista ihmisistä, semmosistaki joita en edes tunne. Siksi mua ihmetyttää tässä viimesen vuoden sisällä tapahtuneet asiat. En pysty ymmärtään, miten joku ihminen on voinu saada musta yht äkkiä pahan näkösen.

Mut huomasin sen eilen. Ihmisten kokemukset elämässä vaikuttaa käyttäytymiseen, oma ajattelutapa vaikuttaa, oma asenne ja se että ei uskalla tulla puhuu suoraan. Näissä asioissa monilla ihmisillä tällä maapallolla on opettelemista. Toivoisin että sen tajuaisivat. Eniten toista satuttaa se että sitä syytetään toisen tekemistä virheistä ja kun se ei jää yhden tietoisuuteen. Plus siitä ei asianomaiselle puhuta yhtään mitään. Mua surettaa se, että jotkut tekevät niitä omia johtopäätöksiä ennen kysymistä. Ja sit jos kysyy nii sitte ei kuunnella. Tässä vaiheessa on helpompi vaa sitte olla hiljaa, tai niin mä aluksi kuvittelin. En enää!

Jokasta ihmistä pitää arvostaa sellaisena kuin hän on, häntä ei saa alkaa syyttelemään tai sanoa hänen tekemää asiaa vääräksi. Koska sä et ikinä, voi tietää miksi hän ajattelee niin tai miksi hän tekee niin.

Arvostakaa toisianne ❤

Alexandra