Hellurei ja hellät tunteet!

Piitkästä pitkästä aikaa minä täällä hei!

Eipä oo tullu toviin kirjotettua, onhan tässä ollutkin vähän kaikenlaista. Viimeset pari kuukautta oonki laitellu omaa kämppää oman näköseksi ja menny porskuttanu menoissa.

Kyllä luit oikein 😅 

Olen siis muuttanut yksin omaan asuntoon, osaattekin varmaan syyn päätellä. Ihan ok mennyt tilanteeseen nähden, hieman on kyllä ollut haasteitakin. Mutta pysytään positiivisena ja sanotaan ettei elämä ole mitään ilman haasteita. 

Viimeset kolme viikkoa ovat olleet ehkä rankimpia. Kolme viikkoa sitten mieli tyssäsi ja sen pahan olon keskellä silti pukkasi manian. Sitä ollaanki sit seuraavat viikot sekoiltu oman pään kanssa, että oonko nyt maaninen vai masentunut. Mutta luojan kiitos, olen kuitenki pysynyt suhkot kunnossa. 

Viime viikolla muhun iski joku outo flunssa, ei ollut kuumetta mutta oli silti tosi kipee olo ja niiskuttelin menemään. Tällä viikolla pääsin vihdoin käymään taas omissa rutiini menoissa. 

Mie siis alotin elokuussa Etappi ryhmän. Tämän ryhmän tarkotus on saada tietoa eri arjen hallinnosta ja asioista mistä ei välttämättä itellä oo ollu tarpeeksi tietoa. Oon tykänny tosi paljo käydä tässä ryhmässä ja sain sieltä vielä uuden kaverinki. 

Käyn myös Nuotta valmennys ryhmässä, missä olin viime vuonnakin ja ensi viikolla lähden etsivänuorisotyön vetämään Nuottaan pikkusyötteelle. Se kestää sen pari päivää. 

Olen myös mukana kehittäjä hankkeessa jossa kehitetään Kuusamon alueen kulttuuria. Mulla on siis tässä menoa ja vilskettä kyllä, pitkästä aikaa elämässä. Tarkotus siis vähän haastaa itseä ja katsoa jos olisin jossain vaiheessa työkuntoinenkin. Se olis ainaki tavote ja tavotteita on myös hyvä olla, joku määränpäänä siis. 

Mitäs vielä höpöttelisin. 

No huomenna mulla on osteopaatille aika, joku aika kuvattiin mun molemmat polvet kun sain lääkärin vihdoin kuuntelemaan. Mullahan on yliliikkuvat nivelet ja polvet on oireilleet jo nuoresta asti. Nyt ne kuvattiin ja huomenna mennään sit kuulemaan tuomio, jännittää vähän 😬 Selkä on vieläki sama kuin ennen, ei ole tullut mitään muutoksia. Sais jo helpottaa, mut meinaa konstit jo loppua kesken.

Viikonloppuna on tarkotus kohdata mun pahin pelko ja katsotaan Timin kans elokuva joka liittyy mun harhoihin. Tehdään sit viikonloppuna jotakin kivaa että se ei pahenna mun traumaa. 

Tuun varmaa ens viikolla sitte kertoon miten viikonloppu meni!

Eli ensi viikkoon sitten 👋🏻

Alexandra